Vuorien välistä näkyi Lugano-järvi. 

Tänään oli hieno aurinkoinen ja lämmin päivä. Teimme vaellusretken Bregagninolle sekä Sant Amatelle. Reitti oli osittain sama kuin ensimmäisellä vaelluksellamme Refugio di Menaggiolle. Tällä kertaa lähdimme kuitenkin matkaan Monti di Bregliasta, joka sijaitseen noin 1050 metrissä. Lisäksi kapusimme korkeammalle kuin ensimmäisenä vaelluspäivänämme.

Bregagnino, jonne tänään vaelsimme, sijaitsee noin 1800 metrissä. Nousua reitillä oli siis noin 750 metriä ja lepotaukoineen päivineen vaellus kesti noin viisi tuntia. Sant Amatella törmäsimme vanhemmista italialaismiehistä koostuneeseen vaellusryhmään. Ryhmä vastasi Sant Amaten viihdepuolesta. Lepo- ja evästauon aikana ryhmä pisti lauluksi useamman kerran, eikä se tietenkään meitä haitannut. Mikäs siinä oli maisemia katsellessa kun taustalla raikui iloiset italialaissävelmät.

Sant Amatelta jatkoimme matkaa vielä Bregagninolle, mutta emme kavunneet aivan huipulle asti. Bregagninolta matka jatkui takaisin Sant Amatelle ja edelleen Monte Gronan vierusta Refugio di Menaggiolle. Täällä tapasimme uudestaa italialaiset kanssavaeltajamme ja laulu raikui taas. Jos yhtään ymmärrän italiaa, oli laulujen aihe aina sama. Bella donna tuntui olevan kaikkien kappaleiden keskeinen sanoma / ydin.

Talollemme päästyä alkoi ukonilma, joka päättyi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Väsyneenä vaelluksestamme, päädyimme syömään illallista jo kantapaikaksemme muodostuneessa perheravintolassa. Pitsa, punaviini, espresso ja nyt täällä talolla lasillinen grappaa kruunaavat päivän.